Pääasioihin olisi valmista: Mariomyssy kuvausta ja mahdollista koristetta vaille. Alulla vielä yksi pipo, jonka valmistumisesta en ole niinkään varma ehtiikö valmiiksi ennen kuun loppua muiden töiden lomassa. En ota paineita, valmistuu jos on valmistuakseen.
Kuopuksen kuvataidekoululla on meneillään vuosinäyttely ja tyttäreni töitä oli esillä pari. Äiti unohti ottaa kunnon kameran mukaan, kännykällä napsaisi muutaman hätäisen kuvan.
Meriaiheinen:
Metallityö Lintu:
Ja mitäs muutakaan äiti voi sanoa kuin olevansa suunnattoman ylpeä!
Hyvää alkavaa viikkoa!
6 kommenttia:
Minulla nuorimmainen pääsee ensi kesänä ripille, nyyyhhh!! :-)
Kyllä kelpaa äidin olla ylpeä tyttären töistä.
Kauniita töitä lapsellasi. :)
Näin se aika kulkee ja kuluttaa. :)
Tuttu tunne, kun me oltiin esikoisen kihlajaisissa viikonloppuna ja toinen 20 v huomenna.
Ystäväiseni, eeeet sinä ole vanha, vaan parasta vuosikertaa!!! Lapset kasvaa ja vanhenee, me vaan ollaan aina vaan yhtä nuoria...*wirn*
Hienoja töitä teidän neidillä!!
Taiteellinen tyttö, käsillä tekemisen taito periytyy! Heinoa saada omia töitä esille, siitä se ura alkaa. Ja meillä äideillä alkaa vain uusi nuoruus sitä mukaa kun lapset aikuistuu...
Upeita töitä! Kiva kun on kuvataidekouluja, joissa voi toteuttaa itseään.
Meillä on nyt kumpikin poika käyny rippikoulun ja elämä on minusta vähä erilaista kun ennen. Eihän ne enää mitään lapsia oo? Toinen pääs lukioon ja toisen pitäis nyt valita mihin kouluun hakee. Ei taida olla hänellä vielä mitään hajua. Aika kamalaa, miten nuorena pitää jo päättää lopusta elämästä.
Välil sitä haaveilee et sais olla ite vähä yksinkin, mut miltähän se mahtaa tuntua, kun lapset joskus lähtee pois kotoa? Varmaan kauhealta. Pitää tehä niistä peräkamarinpoikia :D
Lähetä kommentti