Sukkia ja patalappuja

Eräänä päivänä Katariinassa pyörähtäessäni (tuiki harvinainen ilmiö, wirn*) käsiini osui Schoeller+Stahlin uusi tuttavuus Fortissima Socka Mexiko Color. Karkkivärit, juuri meidän neidin sukkiin sopivat. Joten kokeiltavahan se oli.


Mallineule Broad Spiral Ribbing kirjasta More Sensational Knitted Socks, kärjestä aloitetut, kantapäänä kokeilin Ullan ohjeen mukaista kärjestä aloitettua kiilakantapäätä. Hetken aikaa vaati tekniikka syventymistä, mutta kun ohje avautui niin oli kiva toteutettava. Suosittelen! Puikkoina KnitPicksin 2.5 mm sukkikset.

Nämä menevät mukaan Hillokellarin satoa kartuttamaan.

Otsikko mainitsee myös patalaput:

Himppumummun patalaput 3 mm koukulla, punakirjava Nallesta ja toinen Tennesseestä ja jostakin vanhasta puuvillalanganlopusta. Tosi kiva malli ja nopea! Tuota mallia tulee varmasti kokeiltua muulloinkin. Patalapputalkoisiin menevät he.

Huom, huom!!
Jos olet Kokkolasta tai lähiympäristöstä ja olet kiinnostunut lähtemään Tampereelle Suomen Kädentaidot-messuille, niin käyhän lukemassa Tapaamisblogia ja/tai Aititati- blogia!!

Hyvää viikonloppua kaikille!

Sny yllätti jälleen

Sny-ystäväni osaa sitten yllättää kerta toisensa jälkeen. Eilen vaihtui kuukausi ja paketti kolahti laatikkoon. Eikä mikä tahansa paketti:



Knitpicksin 5 mm:n irtopäät ja palmikkopuikot kolmea eri kokoa, ne puiset ihanat, vau! Uusi lankatuttavuus: Wisdom Yarnsin Poems, 100% villaa kauniissa ruskean sävyissä Staghorn Cable Neckwarmerin ohjeen ja nappien kera. Lanka ohjeineen ja nappeineen jonottaa puikoille ja toivoo pääsevänsä työn alle mahdollisimman pian. Taitaa käyttää hyväkseen viehätysvoimaansa ja kiilata röyhkeästi muiden suunnitelmissa olevien töiden edelle:) Lanka on unelmanpehmeää, vaatii silittelyjä aina ohikävellessä. Ja olihan paketissa herkkuja myös: Kismet, nam, nam! Toistaiseksi vielä kääreessä, mutta en mene vannomaan kuinka kauan.

Knitpicksit pääsevät työhön Dropsin palmikollisessa raglantakissa, jonka mallitilkut ovat parhaillaan pingottumassa.

Valtavan iso Kiitos SNY, voit olla varma että tykkäsin ja paketti toi piristettä sateiseen päivään!!!

Ja nyt tämä neuloja valmistautuu lähtemään neuleystävien tapaamiseen Katariinassa tyttären sukan kanssa. Toinen on valmis ja toinen hyvällä alulla, jospa illan mittaan etenisi ja osaltani Sukkasato kypsyisi sen aikomani yhden parin verran.

Apua kaipaan

Kotoa löytyi 5 kerää Isoveljeä viimesyksyisen tikkauskisan palkintolankoja. Tuota väriä ei taida olla enää markkinoilla, ainakaan ei löydy Novitan lankakartasta.

Kiertelin Ravelryssä ympäriinsä eikä mikään ohje oikein napannut. Jokin neuletakki haluttaisi tehdä, johon lanka olisi ihannepaksuista mutta, mutta... tuo määrä taitaa kyllä olla auttamattomasti liian pieni. Jotain muuta tuosta haluaisin kuin lapaset, niitä suunnitelmissa muista langoista.

Antakaapa hyvät kanssaneulojat hyviä vinkkejä mihin moisen langan käyttäisin?

EDIT 30.9.
Sain lisää samaa lankaa ja vieläpä samaa erää. Katariinalta löytyi! Olivat parhaillaan myymässä pois loppuja keriä tuota väriä. Puuttuvat muutama kerä löysivät tiensä luokseni ja Dropsin palmikollinen raglantakki pääsee puikoille sukkien / lapasten teon lomassa.

Kiitos vinkkien antajille: eivät menneet hukkaan. Ehkäpä jokin niistä tulee toteutettavaksi tulevaisuudessa. Etenkin tuo Taija K:n ehdotus vaikutti mielenkiintoiselta:)

Seuraava huivi marinadista ulos

Joskus joku malli tuntuu heti omalta. Huivien osalta Swallowtail Shawl:sta (IK Fall 2006) tiesin ensinäkemältä toteuttavani sen kerran ja ehkä toisenkin. Tässä versio 2 puuvillaisena. Oli ensimmäinen kolmiohuivi puuvillasta, ei venynyt niin pahasti kuin pelkäsin.

Tämän piti valmistua jo kesällä, mutta innostui marinoitumaan viimeisiä rivejä vaille useamman kuukauden, jäi raukka kiireisempien projektien jalkoihin. Nyt on sitäkin onnellisempi, kun pääsee piristämään harmaata syksyä:)

Tekniset tiedot:
Novita Tennessee 233 g uudessa lempparivärissäni
3,5 mm pitsiaddit.
Lopputulos: omasta mielestä onnistunut



Uusin perheenjäsenemme halusi myös kuviin. Herra Hiiri on viikossa tottunut omistajaansa ja viihtyy neidin kädellä kaikessa rauhassa maailmaa tutkimassa. Lähettää terveisiä emolle ja sisaruksille!

Okahiiren häntä on hyvin hauras ja niinhän meille kävi että ensimmäisten päivien karkureissujen seurauksena häntä irtosi. Onneksi ei menoa haittaa!

Huivi ja toinenkin

Postipojalla on viime aikoina pitänyt kiirettä pehmeiden pakettien kuljettamisessa. Viikonloppuna postitin oman huivivaihdon huivini Sinikalle. Luna Moth Shawl, lankana Evilla (kiitos Merja ihanasta langasta!) 5 mm pitsiaddeilla. Kiva malli, pidän! Lisää kuvia löytyy Sinikan blogista.

Tänään posti toi minulle omani Sallalta. Ja mitä toikaan: upea, pehmeä, lämmin unelma yhdestä suosikkilangastani Sivillasta kauniissa lämpimän oranssissa värissä!! Suuren suuri Kiitos Salla! On kiva huomata, että vaihtopari on tosissaan paneutunut toiveisiin. Onnistunut vaihto tämäkin, kuten kaikki muutkin joihin olen tähän mennessä osallistunut.

Muutama päivä sitten sain huomionosoituksen Kirsiltä:

Kiitos Kirsi olen otettu, kiitän ja kumarran. Eteenpäin pitäisi jakaa viidelle, mutta en nyt ojenna tätä erityisesti kenellekään, saatte sen kaikki te blogini uskolliset lukijat. Kiitos vierailuista ja kivoista kommenteista! Toivottavasti käytte jatkossakin:)

Ja nyt lähden pelastamaan seuraavaa huivia pingoituksesta...

Paketti SNY:ltä

Syksyn Sny:ni vihjaili muutama päivä sitten lähettäneensä minulle toisen paketin tässä kuussa. Ja eilen paketti, ihanan vihreä, kolahti postiluukkuun. Kiire oli avaamaan, en ehtinyt edes kuvaamaan kaunista pakettia. Mutta sisältö pääsi kuviin:



Teemana vihreä, tuota Nallen uutta sävyä olen kaupassa käsissäni pyöritellyt ja miettinyt pitäsikö syksyn mittaan kokeilla. Nyt ei tarvitse enää miettiä. Molemmat lapset tekivät siitä jo tilauksen. Luultavasti päätyy lapasiksi molemmille, se oli toive. Mukana oli myös kiinnostava ohje kranssista ja siihen sopiva Rose Mohair aitojen makean veden helmien kera. Kokeiltava on, varmasti kiva pikkutyö.

Lisäksi tuikkuja, niitä parhaita ja kauniisti palavia:), 3 mm bambupuikot, omppusaippua, Aarikan rintakoru ja neuloja. Kiitos SNY:ni! Näkee että tosissasi haluat saada toisen hyvälle mielelle ja onnistut siinä loistavasti!

Huivivaihdon huivi on parhaillaan pingottumassa ja lähtee pikimiten saajalleen. Siitä toivottavasti ensi viikolla lisää.

Perheemme sai tänään uuden jäsenen. Kristan Niisku-hiirelle syntyi yllätyskolmoset. Niistä hiiripoika jäi vaille kotia. Meidän Kuopus oli jo pidempään esittänyt toivetta pikkuisen hankkimisesta, äiti heltyi ja niin Herra Hiiri muutti meille tänään. Hyvin on alku sujunut, utelias nuorimies ja ei moksiskaan muutosta. Kuvia hänestä näette lähipäivinä.

Täällä ollaan

vaikka blogirintamalla on viimeaikoina ollut hiljaista. Ja eipä noita valmistuneita töitäkään ole näkynyt. Missä lie luuraavat... olen yrittänyt huhuilla nurkista ilman vastausta: villakoirat sieltä vain haukkuvat. Saa ihmettemään missä se aika oikein kuluu töissä, pihatöissä, lenkkeilessä, arkipuuhissa?

Näinkö paljon se työnkuvan muutos kaksivuorotyöhön vaikutti? En ole vuosiin tehnyt vuorotyötä, jos tuota kaksivuorotyötä sellaiseksi voi sanoa. Niin tavallista hoitajan työssä kuin se onkin. Kaipa se tässä ajan kanssa tasoittuu ja elämä normalisoituu.

Viime viikolla alkoi uusin harrastukseni: käsityökoulu. Tai virallisesti oli jo toinen kerta, ensimmäinen kerta oli taloon ja tulevaan tutustumista. Tällä kertaa pääsimme varsinaisen aiheen ääreen. Kokeilimme kierrätysköysitekniikkaa, jotta osaamme hyödyntää sitä varsinaiseen työhön. Suunnitelmia vilisee ajatuksissa ja paperilla. Tämä on mielenkiintoista vaikka vähän erikoiselta voi näyttää!

Tarzanin liaani?

No onkos tullut joulu...

..nyt syksyn keskelle, vai mitenkäs se laulu menikään? Eilen tuntui kyllä siltä. Postipojalla oli kiire päivä: minulle kantoi paketteja oikein sylikaupalla.

SNY:ltä kevään vihreyttä syksyn keskelle:



SNY:ni näyttää olevan erittäin taitava käsistään tähän mennessä lähettämistään paketeista päätellen. Pienen rasian sisältä löytyi suloisia pikkuisia, joista hän kehoitti pitämään hyvää huolta.

Kiitos, yritän parhaani mukaan vaikka viherpeukalous ei olekaan vahvin lajini. Ja toista pakettia lupaili vielä tälle kuulle, olet kyllä uskomaton!

Eikä siinä kaikki. Toinen paketti oli PIF lahja Tarjalta, jonka blogissa osallistuin hyvän kierrättämiseen. Olin täysin mykistynyt avattuani sen: todella upea huivi ja kaulakoru!

Valitettavasti kuvien laatu on mitä on: pimeä sadepäivä ja kuvaus mehunkeiton lomassa.

KIITOS Teille molemmille päiväni piristäjille, olette ihania!